kävin kääntymässä tuossa pihalla, jota puutarhaks kutsutaan ainaki näin kesän aikaan. paitsi et nyt on kevät...

no kävin kuitenki. lapioki oli tullu esiin ja se ei ollu yhtään siellä mihin mä sen jätin, vaan ainaki kahen metrin päässä siitä missä se on viimeks syksyllä havaittu. kun nyt kuitenkin olin yltä päältä raittiissa ilmassa niin päätin kokeilla osaanko mä vielä käyttää sitä.

ensin piti kuitenkin repiä viimevuotiset auringonkukanjämät maasta, ja viedä kompostiin. tänä vuonna ei tuu auringonkukkia koska ne ei lähteny ikinä kasvamaan kunnolla. juurta ne oli tehny senki edestä, juuripaakku oli leveempi ku mitä kukka oli korkee. tänä kesänä samalle paikalle tulee laman inspiroimana herneitä. Oon kans ostanu metsämansikan siemeniä jotka tulee ruukkupuutarhaan, ja porkkanat tulee kasvimaalle jonka perustamista aloitetaan joskus enskuun alussa. salladen istutetaan samaan koriin ku viime vuonna ja samalla erehtymättömällä tavalla, eli haen ruukun pari tuolta siwasta ja tyrkkään ne siihe koriin. parasta tässä tyylissä on se, että salaatti tykkää yhtenä päivänä auringosta, ja toisena ei. sitä voi sitte sitä mukaa siirtää.

kynsin..kyntäsin...kynnystin..kynnin rivit ja läksin sisälle. herneet on ollu liossa eilisestä, ja huomenna ne vois oikeestaan heivata ulos. samalla laitan perunat astiaan itämään. omenapuutaki pitäs leikkoa muttaku ei jaksa kiinnostaa. kasvais umpee koko puska! vieläki pakastin täynnä omenahilloo jota ihan varmasti joku syö. mihin muka tulee omenahilloo?! ei mihinkään!

pitäs varmaan laittaa tähän joku kuva, ku kerta tekstiiki on niin paljon....

viimevuotista pihaa. ah, mun ihanat vaunut sopii tuonne ku hymy pyllyyn

kissa huutaa tuossa vieressä, ihan hysteerisesti, suu auki ja karvat pystyssä.... mut tiiättekö mitä? se NUKKUU?! :o mistähän se näkee unta...