mä vaan en saa tuota blogipohjaa (mitään blogipohjaa) toimimaan kunnolla, ja tuntuu että en löydä mitään mikä sopii mulle. tahtoisin satsata tähän blogiin enemmän kun tuntuu että lukijoita alkaa olla enemmän. siis sellaisia jotka ei oo sukua mulle :) oon iloinen joka ikisestä lukijasta ja ihanista kommenteista.

oon aloittanut siirtoa bloggeriin, mutta sielläkään en saa blogipohjaa toimimaan. pitäis koittaa vähän opiskella miten blogipohja tehdään ite, omista kuvista. jotain omaa...

bloggaaminen on aikaa vievää puuhaa, mutta niinhän sen kuuluu ollakkin, jotta ihmiset jaksais lukea ja innostua. inspiraatio taitaakin olla se hauskin asia jota bloggaamisella voi aiheuttaa. etenkin kun ite poimii ideoita toisten blogeista.

joka kerta kun kävelee jonkun kivan tekeleen ohi käy mielessä "hei, tuosta mä en ookkaan kertonut blogissani, pitääpä ottaa kuva. ja sitten mä vaan jatkan matkaa :) ikinä sitä kuvaa ottamatta. näitä on nyt ainakin pojan lapaset (ihanat junalapaset purosta jotka menee melkeen kyynärpään yli) ja Pikkuveljen tekemä ihana kynttilänjalka.

kaikista hauskinta olis tehä ite ohjeita. ehkä joskus.

eilen käytiin sligin kavereiden kanssa uimassa, liam oli mukana. raukka parka pelkäs kuollakseen uimahallin ääniä, mutta oli kuitenkin kiinnostunut siitä mitä muut teki. pelko voitettiin ja lopulta poika ei ois halunnu lähteä poiskaan. hauskinta oli porealtaassa nostaa altaan ritilää ja kattoa kun vesi meni siellä. niin ja ihmetellä että mihin ne lapset katoaa kun ne kiipeää liukumäen portaita ylös :) sekin asia selvisi kun pääsi isin sylissä vesiliukumäkeen :)

 

nyt ollaan räkäisiä sitten :/ mutta kannatti kuitenkin.

tänään on sitten edessä työhön tutustuminen. jännittää, vaikka oonki innostunut uudesta työstäni. pelkään eniten sitä että mitä jos tuo työ onkin ihan tyhmää ja työkaverit kauheita. turha pelko siis, mutta kun tuo työ kuullostaa liian hyvältä ollakseen totta.

nyt poika käskee vaihtamaan vaippaa. ehkä tää blogijuttukin tästä, kunhan saan jonkun hoitamaan tämän nörtteilypuolen :)